Tänään sitä huomattiin että nähtävästi mikään ei ole mahdotonta :) Erään hyvän ystävän (ja entisen poikaystävän) kanssa saatiin tänään viimeinki järjestettyä aikaa toisillemme ja vietettyä pieni kahvitteluhetki!! Vuosi sitä onkin yritetty. Tunnelma oli kyllä aluksi aika ihmeellinen. En ymmärrä miksi, mutta olin jännittänyt tätä tapaamista niin kovasti että kun sitten yritin niitä kahveja keitellä niin käsien tärinän vuoksi lenteli purut pitkin pöytiä : D Onneks se jännitys sitte aika nopeaa siitä häipy, ja olotila muuttu normaaliksi. Ja sitte ku tuli heippojen paikka niin en ois millään halunnu päästää sitä lähtemään! :o Oli kyllä harvinaisen mukavaa ja sain synttärilahjanki annettua :) Mutta kaikkein mukavinta tässä tapaamisessa oli ehkä se, että kun tää vuoden yrittämisen jälkeen tuntu siltä että nyt ei oo enää sitten mitään ootettavaa (tietyistä syistä) meidän kahden välillä, niin ovella halatessa kuulin ne sanat... "Tää pitää ottaa uusiks"!! Ja minä kun luulin että tää ykski kerta oli niin hankala ja vastentahtoinen tapahtuma.. mutta ei ilmeisesti :) Nyt voikin sitte hyvillä mielillä viettää loppu illan! :)
-Johanna
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti